Failure

Syömiset päin helvettiä. Mikä mua vaivaa? Kamala stressi, juhannus ei sujunut selvinpäin. Ja se johti moneen asiaan. Ällöttävää, sisälläni saattaa kasvaa joku. Joku pieni ja viaton, samanlainen kuin pikkusiskoni. Vihaan itseäni (ei mitään uutta, eihän?), mitä ihmettä päässäni liikkui? Ei varmasti mikään, ei sekään mitään uutta ole. Ahdistaa, en pysty miettimään mitään muuta ja joka kerta tulee sama oksennusreflexi. Haluaisin sen pois minusta mutta en tiedä enää miten, en edes tiedä kasvaako joku siellä. Tuntuu vain siltä.

Ehkä jätän asian tuohon vähäksi aikaa ja kirjoitan jostain muusta? En jaksa enää.

Kohta lähden taas aamulenkille, hyvää terapiaa! 

Väsyttää ihan (suoraansanoen) vitusti. Kohta on konfirmaatio ja pelkään miltä näytän mekossani, koska olen ollut hirveän laiska paska enkä tehnyt asialle mitään. Mikä mua oikeesti vaivaa? Ennen kaikki sujui noin vain. Olin syömättä 3päivää ja seuraavat kuukaudet kului ruisleivillä ja teellä, nyt asiat on ihan toisin. Ahdistaa sekin. Tänäänkin syönyt ihan sikana kaikkea turhaa. Heti kun tulin kotiin kaverilta päässä naksahti ja löysin itseni taas ahmimassa, mistä seurasi oksentelua josta puolestaan seurasi "olenheikkopaskaenkäosaatehdämitäänoiken" fiilikset. Kaikki on mustaa, mikään ei ole koskaan hyvin vaikka voisi joskus olettaa niin. Ei, mikään ei koskaan riitä. Ei ikinä. Ei siinä vielä kaikki, minulta vietiin vaaka ja ruokavaaka. Itkin niitä huoneessani sitten puoli päivää. Ei auta enää mikään. Haluisin olla pieni, epäonnistun ja minusta tulee tosi iso. Ei, miksi ajattelen noin? Haluan asiat kuntoon, ennenkun on ihan liian myöhäistä. Haluan olla pieni, siro ja kaunis.

"Do you feel cold and lost in desperation
  you build up all the failiures all you've known
  remember all the sadness and frustration
  and let it go

  Let it go"

Im sorry, i am

Anteeksi siitä etten ole kirjoitellut pitkään aikaan. Syyt siihen ovat hirveä väsymys, epäonnistumisen tunne ja ennen kaikkea ripari. Ajattelin että riparista tulisi ihan kiva ja hauskaa vaihtelua arkeen mutta toisin kävi, tosiaan.

Siellä syötiin 5 kertaa päivässä....... Ja mietin itekseni joka aterian jälkeen "näin paljon en kyllä ainakaan syö ensi kerralla" mutta itsekurini oli päin helvettiä, suoraan sanoen, ja lihoin nähtävästi. Joka aterian jälkeen sama "neverenough" fiilis koska en vain osaa. Vihaan peilikuvaani niin paljon että välttelen sitä suurimman osaa päivästä. Ällöttää, tunnen levinneeni about 20cm reisistä 50cm mahasta ja kaikkialta muualtakin lukuisia centtimetrejä. Tällähetkellä istun D;n luona (se kyllä nukkuu, hyvä sinäänsä) ja ahdistaa nuo kaikki ihmiset koska en tunne ketään.. Haluan pois.
Paras kaverini otti muuten yhteyttä ja asiat ovat aika normaalit välillämme taas (: 

Aino asia mikä saa minut jatkamaan. Love you!

Can't let my words betray
I won't talk, I won't talk
Words will never be the way
I won't talk, won't talk 

It's never enough
Never never enough
I'll never be what you want me to be 










Tänään en ole vielä syönyt tai juonut yli 200kcl, 300kcl to go! 
Ne kyllä mielummin juon ku että söisin. Riparin jälkeen ainoa asia mikä mielessäni pyörii on; never again.

I wish I didn't have to wonder just what you are doing now

Eilinen päivä meni ihan hyvin. Heräsin joskus ilta kahdeksalta (kesän unirytmi ♥) ja söin 3 ruokalusikallista jugurttia, ruisleivän ja banaanin. Lähdin iltalenkille yhdeltätoista ja no tässä olen. 

D pyysi että tulisin tänään heille yöksi mutta minua ei ollenkaan huvittaisi mutta en kehtaa sanoa ei koska juuri pari päivää sitten valitin siitä että minulla ei ole mitään tekemistä kesällä ja no olisi vain pitänyt olla hiljaa, kerrankin.

A;asta en ole kuullut mitään sen jälkeen kun koulut loppuivat. En pidä tästä "tietämättömyyden" tilasta ollenkaan, ja vaikka olemme ystäviä en silti uskalla soittaa ja pyytää ulos chillailemaan. Tuntuu siltä kuin minua revittäisiin kahteen suuntaan, vaikkei A minusta muuta kuin ystävää haluakkaan. En vain osaa päästää häntä menemään, vaikka kuinka yrittäisin. Tuntuu siltä että minulta viedään kaikki joka on minulle tärkeää. 

The hardest part was getting this close to you
And giving up this dream 
I built with you
A fairytale that isn't coming true








Kaverini, josta myös eilen selitin (vaikka B), pitää vieläkin etäisyyttä. Tekee mieli soittaa hänelle mutta hän ei kuitenkaan vastaisi, enkä halua vaikuttaa miltään "epätoivoiselta ex;ältä" joka yrittää kaikin keinoin saada rakastaan takisin.... Häiritsevää, en uskalla soittaa parhaalle kaverilleni? Tiedän että jos kaverini ei pian soita/tekstaa hän ei ollenkaan halua olla enään missään tekemisissä kanssani. En saa kunnolla henkeä jos mietin tuota.. Hän tietää kaiken minusta ja minä hänestä,  
ilman häntä en istuisin enää tässä. Elämäni tärkein asia jonka takia luopuisin mistä vain.

 

 I know i'm not the only one

Who will treat you like they should

What you deserve 

I want you to know that i'd die for you

I'd die for you

Been through this same thing time and time again

Inhotan itseäni. Miten on mahdollista että annan itseni tuhota kaiken minkä vuoksi olen taistellut, ainoastaan sen takia että teki mieli? Kyllä, olen L Ä S K I . Ahmin domino-keksejä, ja yksi keksi sisältää n. 70kcl.

Oksettaa ajatella. Muutenkin olen ollut erittäin läski viime päivinä, en ole edes käynyt lenkillä. Mikä minua vaivaa? Äsken kaikki oli hyvin ja luulin edistyneeni, näköjään en tarpeeksi että se innostaisi minua lopettamaan ahmimiskohtaukset. En päässyt edes oksentamaan noita ällösokerirasvasuklaa palloja pois koska kaikki olivat kotona, ihme kyllä. Huoneessani makaa jo ennestään 2 pyyhettä koska en uskalla viedä niitä alas pyykkikoriin. Heitän ne varmaan pois, niikun ennen. Muovipussit nimittäin alkavat käymään vähiin, uskokaa tai älkää.

Päättärit sujuivat ihan mukavasti rannalla istuessa pienen porukan kanssa, alkoholilla oli osuutta tapahtumaan. Häiritsee myös nuo juomat, kaloreita täynnä. Onneksi minulla niin huono viinapää että ei monta juomaa tarvita.

Minua on häirinnyt koko päivän se että paras ystäväni ei kuulemma enää jaksa minua?

Yritin tehdä asialla jotain, mutta se ei vaikuta mitenkään hänen mielipiteeseensä. On nämä ihmissuhde asiat ihania.

Toivottavasti asiat alkavat pian sujua meidän kannaltamme koska minulla tosiaan on ikävä häntä.

Ja minua häiritsee suuresti eräs poika (sanotaan vaikka D:ksi) koska hän olettaa että meillä on jotain meneillään, vaikka yritän (näköjään huonolla menestyksellä) saada hänet ymmärtämään että en osaa enkä halua seurustella. Varsinkaan kun en tunne mitään D;tä kohtaan, mutta en osaa olla "ilkeä" kenellekään. Koska jos joku sanoisi minulle suoraan että "ei" tuollaisen asian suhteen, itkisin kuukausia, that's exactly what i've been doing, kiitos Hän (vaikka A).

"Lie to ourselves

if they don't look closer then they all believe it 

Lie to everyone else
we can hold hands and we'll know that we're friend"

She's losing her mind

Ahdistaa. Kaikki päin helvettiä, taas vaihteeksi.

It's hard to let you go

Se ihana tunne kun

tulet kotiin pitkältä ilta (yö, mikä nyt onkaa..) lenkiltä ja hoidat lihasharjoitukset pois ja tiedät että et ole syönyt liikaa ♥

Mitä ihmettä, enää tää päivä + perjantai ja sitte on päättäjäiset? 
Joo o. Mihi aika katos? Luulin että oisin saanu enemmä aikaseks kyl. Pakko skarpata.
Tänään en oo kyllä mitää ihmeellistä tehny, koko päivä meni lintsaten kaverin kanssa (Y) 
Ei kovin fiksua, tiedän. No onneksi tuli käveltyä paljon, ja rahaakaa ei ollu niin paljoa et oisin edes voinut syödä mitään tikkaria suurempaa, mutta ihme kyllä ei ollut kumminkaan nälkä. Johtu varmaa kuumuudesta, mulla menee yleensä ruokahalu siitä?
Illalla kävin kaupas ja ostin jotai teetä.. "Laihduttajan paras ystävä", ajattelin kokeilla et toimiiko se niiku siinä pakkauksessa väitetää; "Laihdu normaalisti. Pitää ruokahalun poissa ja auttaa heikkoon oloon". Varmasti on täyttä kusetusta. Jos se vaik auttaa ainoastaa heikkoon oloon nii oon paremmal tuulella, mutten uskalla vielä koittaa jos joudunkin pettymään.
  
"'Cause sometimes you feel tired,
feel weak, and when you feel weak, you feel like you wanna just give up.
But you gotta search within you, you gotta find that inner strength
and just pull that shit out of you and get that motivation to not give up
and not be a quitter, no matter how bad you wanna just fall flat on your face and collapse"
- Eminem - 'till i collapse < ehkä paras lenkkibiisu jonka oon kuunnellu, ei tee mieli ees pysähtyy ton jälkee :')

PS. tervetuloa lukijat :)

i want ♥