Vihdoin koneella!
Aikani ei ole oikein riittänyt, puhumattakaan voimista, täällä käyntiin.
Ihmissuhteet aiheuttavat liikaa stressiä, ja se sama vanha mörkökään ei hellitä otettaan. Huomenna pitäisi vielä jaksaa nousta ylös- ei huvita. Tekisin mitä vain että saisin nukkua yhden yön rauhassa ja itse päättää minkä takia nousen, en lenkin, koulun tai B;n takia. Ärsyttää että loma on loppunut ja tänään on vasta tiistai.
Lomalla en paljoa erikoista puuhaillut, eniten aikaa vietin kotona C;n kanssa. Mikä oli paljon kivempaa ku se että istuisin B;n luona ahdistumassa.
En oikein tiedä mitä tekisin "suhteemme" kanssa. En usko että sitä voi edes suhteeksi kutsua jos vain yksi osapuoli on siinä mukana..
A;ta en nähnyt kertaakaan. Onneksi näen häntä arkisin nykyään paljon useammin ku yleensä.
Minua ahdistaa ihan hirveästi se että epäonnistuin loman aikana parikin kertaa syömisten suhteen. Yhtenä päivänä meni ihan liikaa yhtä sun toista kurkusta alas, ensin ilman mitään syyllisyyden tunteita. Noh, eihän asia niin mene, eihän?
Loppui siihen että olin aivan varma että ranteeni ei tule olemaan koskaan enää entisensä (luulin lopettaneeni viiltelyn, mutta siihen jää yhtä helposti koukkuun kuin heroiiniin) ja muutenkin en olisi halunnut elää sekuntiakaan itseni kanssa tapahtuneen jälkeen. Nyt on onneksi paljon parempi olo, mahassa tasan 0 murua.
Minua muuten alkoi ärsyttää ihan hirveästi se, että ku puhuu anoreksiasta tai jostain muusta syömishäiriöstä, niin ihmiset olettavat aina että henkilö on "täydellinen" ja usein myös "hyvä koulussa" tai jotain vastaavaa. Stereotypiat (näin suoraan sanoen) on erittäin ärsyttäviä muutenkin.
Tunnen monta tätä paskaa sairastavaa henkilöä eikä suunnilleen kukaan heistä täytä niitä "täydellinen tyttö/poika joka toimii aina käsketysti eikä koskaan tee mitään väärin"
kriteerejä.
Anteeksi avautumiseni, mutta asia pistää vituttamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
make my day ♥