"Tivolitkaan ei saa mua nauramaan
eikä sirkus tai sata hattaraa
mene vaan mene vaan
en kävele vastaan"
Pitkästä aikaa taas jotain koitan tänne raapustaa
Minulle kuuluu sitä samaa mitä melkeen aina.. Vaikea selittää (niinku aina).
Kuntokuuri jäänyt vähän takaa-alalle, mutta suunnitelmissa kohta aloittaa jokin harrastus.
Mielessä pyörii miljoona asiaa, eli se menee siihen etten jaksa ajatella mitään, normaalia?
En oikein tiedä mitä haluan enää.
On niin monta asiaa mitkä pitäisi hoitaa ja en tiedä mistä aloittaa.
Opiskelupaikka, asunto, ihmissuhteet, läski itseni.. Ja vaikka mitä.
"Sitä mitä koitin sussa koskettaa
tajusin ei oo olemassakaan
aika kuole ei tappamallakaan
mene vaan"
Kiitollinen olen kumminkin lähentyvästä kesästä!
Silloin ehkä saan jotain kunnolla aikaiseksikin, koska mieleni kirkastuu auringon paistaessa.
Näen itseni, poikaystäväni ja parhaat kaverini yhdessä nurmikolla makaamassa,
ottamassa aurinkoa ja juomassa parit huurteiset, ah!
Minulle tuli yhtäkkiä hirveän ikävä sitä vanhaa ihastustani.
Siis kaverina, mutta en tiedä.. Toivottavasti hänellä menee tositosi hyvin!
(siksi Pmmp - joutsenet)
